top of page

Tekoälyä hyödyntävä sairauksien diagnosoija

Terveydenhoidon parantaminen ja kustannusten laskeminen samanaikaisesti

Nykytila

Moni lääkäri tänään kiroilee Googlea koska useat vastaanotolle tulevat keksivät sairauksia joita heillä ei ole internetistä. Googlaamalla he saavat tyypillisesti järkeviä tuloksia vastauksiksi, esimerkiksi "alavatsakivut" ja "kuumetta" tulee ensimmäisenä tulokseksi 10 eri syytä pitkittyneille vatsakivuille (terveyskirjasto).

Jos taas menee suomen suosituimmalle keskustelupalstalle suomi24.fi ja siellä http://keskustelu.suomi24.fi/terveys/sairaudet/sisataudit ja etsii samaa niin tällä hetkellä ensimmäinen suosittu vastaus oli divertikuliitti – umpipussitulehdus, tauti joka ei mahdunut terveyskirjaston top 10 syihin. Tämä esimerkki oli täysin satunnainen ja heti ensimmäinen "tärppäsi" eli tuotti väärällä hakutavalla tulokseksi juuri sen mitä odotin eli yli 95% todennäköisyydellä väärän diagnoosin hakuoireiden mukaiseen taudinkuvaan


 

Ehdotus: Valtion hoitama Itsehoitopalvelu

Lääkärit haukkuvat väärää puuta: Googlen tulos oli varsin hyvä ja merkittävä osa henkilöistä joka jaksaa lukea terveyskirjaston ja muiden laadukkaiden palveluiden tuottaman hakutuloksen voi päätyä joko oikeaan diagnoosiin tai ainakin ymmärtämään ettei näillä tiedoilla voi vielä tietää mikä sairaus on kyseessä.

Suomi24-tapaus taas on täysin toista ääripäätä ja siellä ei toimi edes haku oikein: kun haun tekee ryhmässä sisätaudit, niin ryhmän valinta ei vaikuta haun tuloksiin ollenkaan. Valitsemani tulos oli vasta kolmas ja se oli ensimmäinen joka tuli halutusta sisätautien ryhmästä vatsa- ja ruoansulatusvaivat.

Googlen vastauksessa on ongelmana että vastaus ei ole tarpeeksi helppo, yksinkertainen ja empaattinen eli on todennäköistä että moni henkilöistä joka on tehnyt ensin haun ei ole pitänyt sen vastauksista vaan on halunnut joko jotain helpompaa tai empaattisempaa. Empaattisemmalla vastauksella tarkoitan sitä että he haluavat ensi sijassa henkistä apua kipeään vatsaan ja vasta toissijaisesti ratkaisua siihen mikä heitä vaivaa. Ja henkistä apua taas saa paitsi soittamalla ystävälle niin myös internetistä useista lähteistä. Ja sitä saadessaan he uskovat myös saavansa vastauksen sille miksi vatsa vaivaa ylipäänsä.


 

Ideaaliratkaisu

Molemmat ongelmista on korjattavissa: pitää "vain" rakentaa automaatti joka analysoi oireet, kertoo todennäköisimmät diagnoosit ja tarjoaa tämän diagnoosin alle keskustelupalstan. Jos ratkaisun tekee järkevästi niin sen tekee yhteystyössä yksityisen sektorin kanssa: keskustelupalsta olisi parasta linkittää yhteen suosituimmille keskustelupalstoille suomi24, vauva, ja niin edelleen jolloin se ei joudu kilpailemaan niiden kanssa vaan saa niistä ilmaista mainosta.

Lisäksi diagnoosin jälkeen kannattaa tarjota ammattilaisapua, vähintäänkin yksityistä ja tarvittaessa myös julkista. Esimerkiksi terve.fi tarjoaa näitä: asiantuntijoiden vastauksia kysymyksiin, ajanvarausta verkkovastaanotolle ja ajanvarausta lääkärille. Eli ensimmäisenä vaiheessa julkisen sektorin pitäisi tarjota linkit yksityisiin palveluihin ja puhelinnumerot julkiselle sektorille vastaaviin palveluihin.

Diagnoosiautomaatin tekeminen

Haastavin osuus tässä on luonnollisesti tehdä diagnoosiautomaatti, mutta vastaavia ratkaisuja alkaa olla jo tehtynä. Itse asiassa automaatti kannattaa rakentaa sisuksiltaan englanniksi jotta sen saa tarvittaessa mahdollisimman helposti korvattua kansainvälisellä ratkaisulla joskus tulevaisuudessa kun vastaava on tehty paremmin jossain muualla. Vaikka logiikka olisikin tehty englanniksi, niin lopputulos pitää luonnollisesti kääntää myös suomeksi ja ruotsiksi.

Kolme muuta syytä miksi ratkaisu kannattaa tehdä englannin pohjalta:

  • Tarjouspyynnöt voi tehdä myös kansainvälisiksi. IBM lienee johtava ratkaisuntuottaja mutta heilläkään tuskin on riittävästi osaavaa henkilökuntaa Suomessa joten ratkaisun saa oletettavasti tehtyä heidänkin toimestaan laadukkaammin englannin kieleen perustuen.

  • Samaa ratkaisua voi myydä myös muualle. Oli tekijä sitten suomalainen tai ulkomaalainen yritys niin kummassakin tapauksessa olisi luontevampaa saada laadukkaampi ratkaisu jos samaa ratkaisua myydään ja ylläpidetään muuallekin kuin Suomeen.

  • Tällä hetkellä ratkaisua ei välttämättä vielä tehdä osittainkaan itseoppivaksi, mutta pidemmällä aikavälillä itseoppivat järjestelmät tulevat laadukkaammiksi kuin ohjelmoidut järjestelmät ja itseoppivuus on paljon järkevämpää toteuttaa englanniksi kuin suomeksi sekä data-aineiston että sovellusratkaisun takia. Itseoppiva järjestelmä olisi suomen kielellä olisi noin vuosikymmenen englantilaista versiota jäljessä.


 

IBM on myös aloittanut terveydenhoidon alalla vastaavan mutta toisesta päästä eli siitä että tekoäly erikoistuu syövän hoidossa. Ja varmastikin he tulevat jatkamaan ratkaisun kehittämistä eteenpäin kunnes se joskus täyttää koko terveydenhoidon alan, mutta siihen voi mennä vuosikymmeniä ja sen käyttöhinta voi olla korkea. Mielestäni hyödyllisempää olisi aloittaa toiseen suuntaan eli lähteä kehittämään ratkaisut ylätasolta alaspäin. En ota kantaa siihen tarjotaanko ratkaisua ensin kuluttajasektorille vai lääkäreille, mutta koska tunnen paremmin kuluttajasektorin niin kerron ratkaisun ensi sijassa potilaan näkökulmalta.

Muita hieman vastaavia ratkaisuja on tehty myös muille aloille kuten laki.


 


 
Hyötyjä lääkärille

Itsediagnoosituotetta ei kannata tehdä vain potilasta varten vaan myös lääkärin avuksi. Diagnoosin teosta on hyötyä lääkärille erityisesti sen takia että potilas kirjaa siihen vastaukset kriittisiin kysymyksiin jo valmiiksi:

  • Toisinaan lääkäri ei huomaa kysyä oikeaa asiaa. Jos kriittinen kysymys jää kysymättä kun sitä ei tule niiden muutaman minuutin kuluessa ajateltua, niin väärän diagnoosin riski kasvaa huomattavasti.

  • Toisinaan kysymys on yllättävä potilaalle: "Oliko yskimäsi lima valkoista vai keltaista?" ja jos kysymys on esitetty etukäteen mahdollisesti jopa kuvien kanssa niin vastaus tulee sekä oikeampi että luotettavampi.

  • Väärien diagnoosien määrää on arvioitu maailmalla 10 – 20% tasolle. hyvinkin korkeiksi samoin kuin niiden aiheuttamat kuolinmäärät: kymmeniin tai satoihin tuhansiin vuodessa pelkästään Yhdysvalloissa, mikä tekee prosentuaalisesti 2 – 10% kaikista kuolemista. Kun järjestelmä tekisi yleensä oman diagnoosin niin se tarkoittaa sitä että kaikista näistä tapauksista saa automaattisesti aina toisen diagnoosin. Jos lääkärin diagnoosi on sama kuin ohjelman, niin sen pitäisi nostaa tämän oikeellisuutta. Jos taas lääkärin diagnoosi on eri kuin ohjelmalla, niin potilaalla on suurempi syy epäillä diagnoosin oikeellisuutta ja perustelut itselleen hankkia diagnoosi vielä toiseltakin lääkäriltä jos diagnoosi on hänen mielestään väärä.


 

Kuten IBM:kin on tehnyt ratkaisussaan niin diagnoosikoneen pitää perustella miksi se on päätynyt diagnoosiinsa jotta lääkäri ymmärtää sen tekemän päätöksen ennen kuin hyväksyy tai hylkää sen omassa päätöksessään. Perusteluissa olisi parasta mainita myös mahdolliset poikkeamat siitä: "Normaalisti tässä diagnoosissa ei kuitenkaan esiinny näitä oireita / laboratoriotuloksia". Esimerkiksi minulla on toisinaan hemoglobiiniarvo niin korkea että jos olisin kilpaurheilija niin minun pitäisi todistaa etten ole käyttänyt mitään doping-ainetta. Samoin työterveyshuoltaja nuhteli minut 40-vuotistarkastuksessa kun jokin laboratorioarvo antoi väärää viitettä siitä että alkoholikäyttöni olisi ylisuurta kun se oli todellisuudessa paljon lähempänä absoluuttista käyttämättömyyttä. Mitä enemmän tietoja saadaan niin sitä enemmän saadaan myös vääriä vihjeitä mutta ne olisi hyvä esittää siltä varalta että lääkäri keksii niistä jotain mitä ohjelma ei keksinyt.


 


 
Muita hyötyjä
  • Lääkärillä käydään ajoissa mutta ei liikaa

    Hyvin usein internetistä etsitään vastausta sille pitäisikö lääkärille mennä ollenkaan. Jos selkärangan kivut säteilevät alaspäin niin siitä kannattaa mennä lääkärille pikaisesti. Jos kipu säteilee ylöspäin niin siitä mennään tarvittaessa fysioterapiaan (lähdeviite). Espoossa sairaanhoitaja ohjaa molemmat aina suoraan ilman lääkäriä fysioterapiaan jos sieltä löytyy tilaa. Eli käytännössä siis ajanvarausta hoitava sairaanhoitaja toimii tällä hetkellä diagnosoijana. Itse asiassa ehkäpä järjestelmää tilattaessa voisi jotenkin hyödyntää tätä myös vaatimuksena: ensimmäisen vaiheen diagnoosien pitäisi olla keskimäärin paremmat kuin mitä ajanvarauksen sairaanhoitaja tekee. Jos järjestelmää haluaa mainostaa, niin sen voisi tehdä myös ajanvarauksessa kysymällä onko potilas tehnyt itsediagnoosin ja jos on, niin ohjata hänet sen mukaan eteenpäin. Ja jossain vaiheessa koko puhelinsoitonkin voisi poistaa tuosta prosessista.

    Yleinen tapaus on lapsella oleva kuume: paljonko sen pitää olla tai kuinka kauan että tulee mennä lääkärille ja milloin taas on parasta hoitaa kotona? Milloin pitäisi antaa kuumelääkettä? Pitäisikö vaatetusta lisätä vai pitäisikö ne poistaa kokonaan ja jäähdyttää? (vastausedimerkki).

  • Monia muitakin vaivoja voi hoitaa itse

    Valitettavasti tänä päivänä on vielä poikkeustapaus jos lääkehoidon sijaan suositellaan muuta hoitoa. Esimerkkejä

    • Uniapnean yhteydessä kerrotaan jo nykyäänkin siihen kuinka tärkeää painon hallinta on tärkeää paitsi kuorsauksen myös uniapnean hoidossa.

    • Joskut uusimmat hoidot alkavat olla moniratkaisuja. Esimerkiksi Alzheimerintautia on parannettu menestyksekkäästi UCLAn kokeissa joissa on annettu 14 yhtäaikaista "reseptiä" kuten päivittäinen D3 ja B12 vitamiinit sekä omegatabletti, hiilihydraatiton dieetti, parempi hampaiden ja ikenien hoito, joogan aloittaminen, nukkumisen pidentäminen, kuntoilun lisääminen. Itse asiassa vain 1 / 14 näistä tarvittiin resepti: hormonilääkeeseen ja muut saa ostettu lähikaupasta, apteekista tai tilattua internetistä. Ja tämänkaltaisilla hoidoilla saatiin kuntoon myös mies joka oli kärsinyt Alzheimerista 10 vuotta ja jota ei ollut saatu aiemmin hoidettua!

    • Edelliseen jatkoa niin sairauksia saisi myös hoidettua jo ennen kuin ne ovat ongelmana. Eturauhassyöpä on yksi miesten yleisimmistä syövistä. Ongelmana siellä on että on haastavaa tietää onko kyseessä hyvänlaatuinen liikakasvu vai varsinainen syöpä. Esimerkiksi englannissa ei tehdä järjestelmällisiä syöpätestejä koska siellä on katsottu että väärät hälytykset aiheuttavat liikaa ongelmia. USA:ssa niitä on aiemmin tehty ja syöpään kuolee suhteessa selkeästi vähemmän kuin Englannissa, mutta kustannusten takia nykyään myös USA:ssa niitä sallitaan aiempaa paljon vähemmän. Näitä raja-arvotapauksia voisi kuitenkin hoitaa myös itsehoidolla. Hoitokeinoina voisi kokeilla kurpitsansiemeniä, ruisvalmistetta, pellavavalmistetta tai useampaa muuta tuotetta joita ei ole luokiteltu reseptilääkkeihin. Mutta monestiko lääkäri on suositellut sinulle kurpitsansiemeniä jonkin lääkkeen sijasta? Ongelmana meillä on että lääketeollisuus on dominoinut lääkärien näkemyksen totuudesta. Lääketieteen alalta tulee uutta tietoa jatkuvasti satoja tai tuhansia kertoja se mitä lääkärit voivat oppia ja he keskittyvät silloin tutustumaan lääketeollisuuden antamiin tietoihin ja harva heistä alkaa erottelemaan ovatko tällaiset vaihtoehtoisratkaisut oikeasti luotettavia vai ei. Voi myös kuvitella sitä potilasta jolle lääkäri sanoo ettei hän suostu määräämään leikkausta vaan vain tarjoaa kurpitsansiemeniä, ruista ja pellavaa... Osa itsehoitoportaalin käyttäjistä reagoi samaan vastaavalla tavalla, mutta myös iso osa on vain tyytyväisempi jos ei tarvitse vielä turvautua lääkkeisiin tai leikkaukseen vaan selviää luontaistuotteella. Esimerkiksi minä en liene ostanut koskaan mitään luontaistuotekaupasta, koska pelkään että useimmat myyjän suositukset hyödyttävät vain heidän tulojaan eivätkä oikeasti paranna sitä mitä niiden pitäisi, mutta valtion hoitamalla järjestelmällä ei olisi näitä uskottavuusongelmia (paitsi varmasti sisäisesti sitten sitäkin enemmän). Tässä tapauksessa itsehoidon onnistumista on myös edullista seurata verikokeen avulla. Verikokeiden tilaaminen ja niiden tulosten hyödyntäminen pitäisikin linkittää järjestelmään varhaisessa vaiheessa.

  • Vuosittais- tai vuosikymmentarkastuksia voisi yhtenäistää. Tarkastuksille voisi luoda pohjan mitä niihin pitäisi vähintäänkin kuulua. Tulokset voisi myös tallentaa: ensimmäisessä vaiheessa ainakin skannattuna dokumenttina jolloin lääkäri pystyy seuraamaan muutoksia: jos minun hemoglobiiniarvoni 5 vuotta aiemmin lähestulkoon ylitti raja-arvon niin ylitys tänään ei ole merkittävää. Eli tämä on erityisen hyödyllistä sille että järjestelmä ja lääkärit tietävät mikä on poikkeavaa tälle henkilölle sen sijaan että tietävät vain mikä on poikkeavaa ihmisille yleensä.


 


 

Ratkaisuvaihtoehtoja

  • Kuten yllä jo mainittiin niin johtava ratkaisujen toimittaja alalla on IBM. Tämä ei kuitenkaan edesauttaisi Suomalaisia ohjelmistotaloja sekä loisi täysin suljetun järjestelmän.

  • Täysin päinvastaisilla periaatteilla järjestelmää taas voisi kehittää hitaammin askel askeleelta. Jos hyödyntää avointa lähdekoodia niin siitä voisi tehdä osittain myös crowd-sourcing periaatteella: Suomesta löytyy paljon opiskelijoita jotka olisivat valmiita työskentelemään tällaisessa projektissa jos se on kehityksen kärjessä, työskentelyyn osallistuminen on tehty helpoksi ja työn tuloksilla on merkitystä. Linus Torvalds ei ole ainut osaaja joka on opiskellut Suomessa ja kaivannut jotain kivaa tekemistä. Valtion rautatiet teki istumapaikan varaamiseen käyttöliittymän johon moni käyttäjä ei ollut tyytyväinen. Vaikka he eivät julkaisseet mitään rajapintoja niin sovellus oli tehty hyvien periaatteiden mukaisesti ja joku teki siihen oman paremman käyttöliittymän ja julkaisi sen muillekin. Ja jos ratkaisun tekee ensin englanniksi kuten suosittelen niin kehitykseen luulisi saavan paljonkin tukea muista maista oli tuki sitten yksittäisiltä ihmisiltä tai niiden hallituksilta.

    Tällaisen järjestelmän kannattaisi luoda useammasta avoimen läähdekoodin projektista jotka on liitetty yhteen. Yksi vaihtoehdoista ytimeksi on Deepdive.

    Englanninkielisiä luonnollisen kielen ymmärtäviä käyttäjäliittymiä löytyy avoimenakin tänään useampiakin, joista haluaisin nostaa yhden esille lähinnä herättämään ajatuksia siitä miltä lopputulos voisi näyttää: Wolfram Alpha.

  • Muitakin ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa esimerkiksi Rules Engine pohjalle ja vaikka ne eivät välttämättä ole yhtä kehittyneitä niin ne voivat tarjota kustannustehokkainta ratkaisua tähän tänä päivänä.


 

Please reload

bottom of page